Tuli lunta ja rutkasti. Koirat ovat taas seonneet lumesta. Rocco leikkii myyrää ja kyntää pitkin pihaa takapuoli pystyssä naama lumessa. Ja Harmi apinoi. Essu juoksee ns. esteriympyrää. Eli kaikki on normaalia meidän porukalle.

Kävin tottiskentällä vilkaisemassa onko ketään niin rohkeaa ja "yksinkertaista", joka haluaisi tottiskoulutusta puolen metrin hangessa lumen tuiskutessa vaakatasossa tuulen tuivertaessa. Onneksi ketään ei näkynyt ja olen ylpeä koiranohjaajien järkevästä suhtautumisesta.

Miksi tulla "koiranilmaan" treenaamaan ja tekemään asioista koiralle epämieluisia? Kotona lämpöisessä voi treenata tottista, jos siitä kohden sattuu kiristämään nuppia. Kotona kykenee tekemään miltei kaiken ja jos asut kartanossa, voi jopa eteenmenolle olla tilaa....

Ainahan sitä on puhuttu, että koiran pitää toimia säässä kuin säässä. Ja olen myös sitämieltä SILLOIN kun kyseessä on jo koulutettu koira, jolta voi ja pystyy vaatimaan täsmäsuorituksia. Mutta penskan tai keskentekoisen kanssa on miullakin aikaa odotella otollisempia ulkotreeni kelejä ja puuhastellaan sitten sisätiloissa pikkujuttuja mielenvirkistykseksi. Vai olenko vaan laiska ja mukavuudenhaluinen??!!

Näillä keleillä on mukavampi vaan riekkua hangessa mieltä vailla ja nauttia vapaudesta. Ja sitten mennä sisätiloihin takkatulen ääreen suorittamaan vaativia tottelevaisuustehtäviä; kuten paikallamakuuta. Todistettavasti olen kyennyt jo kahdeksan tunnin yhtäjaksoiseen paikallamakuuseen ilman välipalkkaa. Eli kaikki reenailemaan sisätiloissa: tulokset puhuvat puolestaan ;=D