Hitsin vähiin jäänyt kirjoittelu, sorry....

Paljon on tapahtunut. Mm. tapasin männävkonloppuna Roccon pojan Remun. Tietysti Mummon pikkumies hyppäsi vasten ja otin "kainaloiden" alta kiinni. Herra kipusi ketterästi takajalkojen avulla syliin ja täsätä onnistuneesta kiipeämisestä päästyi ilopissi. Suoraan miun päälle! No pennut on pentuja...

Kävin myös männä viikolla treffaamassa ottopoika Perttua. Hauskinta oli huomata, että iän tuomasta pienestä fyysisestä "raputumisesta" huolimatta oli korvien väli entinen; riehakas, iloinen vanhus. Käytiin jopa lenkillä ja herra esiintyi kuten ennenkin; vauhdilla autolle ja toivomus kyytiin. Valitettavasti Harmi oli lootassa, joten P. ei halunnut kiukkupussin kanssa samalle osastolle. Fiksu koira!

Kotona taas vänrikki Nappulalla eli Essulla on juoksut, joten poikain meno on sen mukaista; muutaman yönä Duo Pavarotti on laulellut kiitettävästi... Ja silmän aluset senkuin tummuu meikäläisellä.

Viime yönä ei enää lauleltu mutta Rocco oli saanut Parman kinkkuluun, jota se oli päivän peitellyt ja haudutellut miun lakanoissa. Yöllä kolmen aikaan herra kiipesi luu suussa sänkyyn miun jalkojen päälle ja aloitti pureskeluoperaation, ja ponnekkaasti. Eikä taaskaan saanut nukuttua... Ääniefektit oli kuin B-luokan kauhuelokuvassa.

Onneksi on viikonloppu alkamassa....