Perjantaina vapaapäivä tai oikeastaan tällä kertaa virallisesti sairauslomapvä (meinaa iskeä jännetuppitulehdus oikeaan ranteeseen). Mutta sain, työstäni huolimatta sairauslomaa to-su. Eli ihan neljä päivää!!!!!!! Joista torstain tein normisti loppuun ja perjantai oli muutenkin vp.... Ja muutenkin työtohtori oli suunnattoman kiinnostunut vuosi sitten sattuneesta vasemman käden koiranpuremasta ( siis se homma, josta ei silloin akuuttivaiheessa ollut lainkaan kiinnostunut saati laittanut lähetteitä yhtään mihinkään). Jouduin oikeasti sanomaan, että vasemman käden kanssa pärjäilen ihan ok mutta nyt on OIKEA ranne kipeä.... Pöljä mikä pöljä! Mihin on oikeat lääkärit kadonneet? Ei niitä ainakaan työterveydessä näy.

Perjantai meni surullisissa merkeissä. Olimme saattelemassa yhtä aktiivista pelastukoira ja Kaakon Käyttökoira ihmistä haudan lepoon. Hautajaiset olivat kauniit. Mutta onhan se aina kauheaa jättää jäähyväisiä!

Perjantai-iltana oli miun koulutusvuoro kentällä. Willen kanssa yhdessä reenittiin Puppekoiria ja mie jatkoin sitten vielä iltaa jatkoryhmän kanssa. Siinä se meni loppuilta...

Lauantai aamuna lähdin VAPEPA:n ajoneuvopartiointi kurssille. Näitä kursseja, jotka myös pelastuskoiraohjaajan on hyvä suorittaa, nääs kun aina ei joudu hommiin pelkästään kera koiran. Joskus joutuu tekemään muutakin  Teoria osuuden jälkeen AUTO2 eli mie, Wille ja Mia saatiin trehtävä ja lähdettiin ajoneuvopartioon. Niin oli meillä koirakin mukana Willen aussie V.I.P. Ihan täys miehitys siis! Palstaksi saatiin Tallinmäenalue ja sehän sopi; nääs Baskerit asuu Tallinmäellä. Soittelinkin Baskereille, että oiskois poloisille autopartioijille mitään evästä? Saatiin tuoretta omppupiirakkaa ja tuoretta pullaa. Mikäs sitä partioidessa! Tehtiin se löytökin eli haukansilmät oli käytössä...

Kurssin jälkeen lähdin Lansujen kanssa jäljelle. Koiria oli kahdeksan eli viimoiset jäljet ajettiin otsalampun valossa  Hauskaa oli ja jäljet meni hyvin. Hörökorva pääsi miulta jäljelle mukaan ja hää vetikin ihan hienosti jälkensä. Oli taas ilta "myöhäinen" kun ehti kotiin...

Muistin siirtää kellonaikaa jo illalla. Tosin huushollissa oli sitten osa kelloista ihan eri ajoissa (kesä- ja talviaika, sekä paristot loppu aika)

Aamulla oli miun ryhmän hakuharkat. Mukaan lähti Harmi ja Ester.

Kuvassa Harmi valmistautuu harjoituksiin. Hää vahtii ettei Essun palkkapurkkeihin mene enempää lihapullia ja makkaraa kuin hänen purkkeihinsa...Siis se pakollinen verotus!

Miun harkoissa oli koiria immeisiä riittävästi. joten saatiin ihan rivakkaan vetää reeniä läpi. Tiitu reenas Esteriä. Ja Ester Tiitua....

Näytille tuli myös Tiitun vanhempien mukana tuleva hakutähti; Tiitun ikioma Jasu, 8 vkoa, Borderterrieri. Jasu pyöri reippaasti makkararingissä ja suoritti huiman viiden metrin peräänajon!

Hurjan reenin jälkeen omaiset vei Jasun kotiin nukkumaan...  Saatiin reenit reenattua ja rotinat syötyä (Tiitu oli leiponut...)

Vauhdilla vein Tiitun kotiin ja ajoin Baskereille. Matkalla soitin, että koirat vaihtuu lennossa. Nääs kun seuraavat harkat alkoivat yhdeltä ja kello oli 12.45 kun omat reenit loppui.

Loistavaa palvelua: Hörökorva odotti portilla Mummon kanssa ja Papalla oli korissa palkat ja miun eväät. Hää otti vastaan myös Pyramiitit. Harmi kävi kuumana kuin hellakoukku: olis pitänyt vaan HÄNEN päästä Mamman kanssa reenilöihin, eikä Hörökorvan....

No, ehdittiin ihan melkein ajoissa kun siirtymää ei ollut kauhiasti... Voi meitin pientä Hörömölliä; etsii ja löytää, nou problem! Tarttis haukkua ja ilmaista; iso problem! Kun ei tahdo immeiselle haukkua niin ei. Kokeiltiin haukuttaa myös toisen koiran avustuksella mutta ei! Varsin perkuleen suomalainen mies: ei puhu ei pukahda. Paitsi tietysti silloin kun voisi oikeastaa olla ihan hiljaa....

Taas on ollut huushollissa hiljaista kun koirat on reenitty niin kaikki ovat kanttuvei! Niin myös mie....