No niin mummo sai Roccolle myssyn tehtyä. Poika on suorastaan syötävän söötti hullunhuppu päässä; otsakiehkura vain pilkistää keinoturkisreunuksen alta Hauskinta on, että kun laitoin ekaa kertaa hattua Roccolle päähän, se suhtautui asiaan todella Jakke Jäyhästi. Sen mielen rauhaa ei sitten järkytä mikään!

Aivan tyytyväisenä se lähti "jänisjahtiin" punainen hullunhuppu päässä. Ei yrittänyt ottaa hattua pois. No pakkasta oli silloin yli 25 raatia mutta ukko seikkaili ulkona toista tuntia kun ei korvia palellut. Miun oli pakko häipyä takavasemmalle kun meinasi iskeä inkontinenssi sitä katsellessa... Ei kehtaa ihan päin naamaa naureskella...

Tänään kävin Essun ja Harmin ja kamraattien kanssa reenaamassa ampumista. Nääs kun olen itse aiheuttanut reagoinnit Esterille, hyi miuta, Harmihan ei sitten noteeraa lainkaan mokomaa. Harmi olikin mukana lähinnä tukena ja turvana ja esimerkkinä kun se ei tosiaan korviaan lotkauta vaikka paukkuis vieressä. Yllättävän hyvin Essullakin meni. Saatoin jopa pitää sitä vapaana eikä se häipynyt horisonttiin... Jopa tottisliikkeitä sai tehtyä ihan ok, ehkä hieman painotetuin käskyin (onneksi ei ole lintujen pesimäaika; munisivat nahkamunia).

Harmi onnistui taas esiintymään; annoin litteän makupalan. Nääs kun herra Harmi ei voi syödä mittän litteää, yök! Edes kinkkusiivu ei mene alas vaan se tiputetaan lattialle ja piehtaroidaan päällä, eikä vahingossakaan syödä. No samoin kävi tänään; makupala pudotettiin hankeen ja hirmu piehtarointi päällä. Sinänsä se osui kohdalleen kun ammuttiin niin näytti, että edes yksi sai osuman ja kiemurteli kauhioissa kuolin kamppailussa. Turha sitä muuten on sataa kottia ampua jos ei edes yhteen osu...