Eli toistepäin. Oltiin eilen mein Hartsan kanssa illalla reenimässä tottista.

Poika tekee kovin mielellään hommia. Ja nyt se on kivaa kun hää myös osaa!

Seuraamisessa tietää missä koira kulkee vaikkei sitä nää. Sääressä tuntuu kun karvat hipovat jalkaa.

Sivulle tulossa on koko rungoltaan jalassa kiinni.

Mutta herran ehdoton bravuuri on ruutu. Sinne hää löytää kovin kaukaakin. Toisin kuin Ester, joka menee aina keittiön ovesta eikä siitä mikä on tarjolla.....

Kaukokäskyissä on reenimistä kun Harmin mielestä paras paikka on totella heti miun varpaiden edessä. Mitä sitä välimatkaa turhaan pitämään... Saa palkatkin nopeammin kun jää riittävän lähelle....

Varsinainen riiviö!