Ainakin meillä... Lauma herätti hyvissä ajoin ennen ylösnousua ja jopa Rocco aloitti aamuriehan ennen kuutta. Kuudelta oltiin jo reippaasti aamukaffeella.

Ajattelin, että sitten voi vielä hetkeksi heittäytyä lammasvällyn alle. Nimittäin olin taas perinteisesti nukahtanut illalla täysissä pukeissa, TV ja valot päällä. Eli olin valmis kyllä päivän starttiin mutta mieluusti olisin vielä oikonut jäseniä sängyn pohjalla ihan vaan hetkisen...

Eipä onnistunut. Rocco oli  valitettavan hereillä ja aloitti leikin; näytä nenä! "Löydettyään" nenäni noin 150 kertaa oli pakko nousta ylös. Ei sitä kestä kukaan kun kuuden sekunnin välein Picardiili tyrkkää kuonollaan nenään ja odottaa kehuja löydöstä...

Kun kerran olin jo pukeissa niin ei muta kuin koira ja kamera autoon ja metsään. Kävimme etsimässä nallen jälkiä muttei löydetty... Jokunen hirvi hengaili lähistöllä ja muuttolintuja parveili kylmästä säästä huolimatta. Positiivisin löydös oli kohtalaisen kokoinen teeriparvi. Niitä kun ei ole näkynyt aikoihin!

Pari tuntia käppäilimme ja katselimme puita väärii. Ja just kotiuduttiin. Nyt sitten tämä Hörökorva vetelee autuaan unta lammasvällyllä, pää tyynyllä...

Kohta lähden reenimään Hartsan kanssa. Hioskelemme näitä käyttäytymiskoe juttuja. Harmi osaa käyttäytyä mutta mie en ehkä itse pääse läpi 

Eilen reenin koko lauman läpi. Ensin pojat ja sitten illalla myöhemmin Esterin. Tulipa oltua reenikentällä riittävästi... Harvemmin kun tulee reenailtua yksin, eikä eilinen ollut poikkeus. Joten kaverien kanssa aikaa palaa...

Ja nyt eikun mämmille, että jaksaa taass reenata!