Varsinkin kun aurinko nousee säädyttömän aikaisin ja kolme karvaista käkikelloa elää auringon mukaan...

Tänä aamuna klo. 4.15 heräsin kun Picardiilin kieli oli silmässäni. Rocco hyvin hempeästi piipaten ja nuollen herätteli etten vaan myöhästy töistä tai jotain muuta, kenties?

Ajattelin, että Roccolla oli mennyt pakki sekaisin puruluista ja hää ois halunnut ulos. Mutta kun riivatun Hörökorva sai miut sängystä ylös ja säntäämään silmät ristissä ulko-ovelle nii ei hää minnekään lähtenyt...

Oli riivattu kömpinyt mun paikalle sänkyyn ja nukkui muka autuaan unta pää tyynyllä... Se vaan halus sänkyyn ja ihan yksin. Mamma jouti heräämään. Rocco hiukka loukkantui kun pudotin täkkiä riepomalla herran lattialle.

Mutta ihanan autuas tunti vielä vällyjen välissä, Roccon maatessa huulet mutrussa omassa sängyssään....................................