Sattuipa eilen hakuharkoissa, että juuri alueen alussa melkein keskilinjalla oli kyy. No kyy ja koirat ei ole hyvä yhdistelmä, eikä myöskään välttämättä naisimmeiset ja kyy

Mie sitten reippaana tyttönä kävin katsomassa kuinka vireä veijari oikein on ja olihan se tavattoman sähäkkä ja kipakka. En siis voinut sitä paljain käsin siirtää mihinkään ( olen nykyisin niin allerginen jopa amppareille, että pistosta on hengenlähtö lähellä). Varovasti saappaan kärjellä kutittelin muttei kyy tahtonut lähteä liikkeelle, ei vaikka tömistelin takana. Senkun retkotti kiepillä auringossa.

Muut ryhmä naiset olivat pururadan puolella, riittävän etäisyyden päässä kyystä. Mie otin kepin ja nostin kyytä kepillä pois alueelta. Tai sanotaan niin oli tarkoitus. MUTTA kepin perhana tökkäsi maahan ja sinkosi kuin katapultista kyyn keskelle naisia. Arvatkaa mikä meteli... Ei auttanut vaikka sanoin ettei se ilmassa pure...

Tästä tuli sitten hakuryhmämme uusi motto; ei lentävä kyy pure!

Sain sitten Isolta-Jussilta muovilaatikon johon nostin kyyn. Kyllä oli kaunis yksilö. Mittaa n. 50 cm, tumman harmaa väri ja aivan koboltinsininen sahalaita kuvio. Hieno eläin! Muut eivät tuntuneet järin ihastuneilta?!

Vein sitten kyyn laatikossa reilusti pois hakualueelta, päästin aurinkoiselle kalliolle vapaaksi. Olin kait sitten ääneen kehuskellut ja moittinut kyytä ulkonäöstä ja vihaisesta käyttäytymisestä. Nimittäin hakuporukka sanoi monen asian selvinneen kohdaltani kun näkivät kyyn kanssa... En tohtinut kysyä, että positiivista vai negatiivista....

Meillä on kotona ollut tapana, että kaikki ne eläimet, jotka saa juoksemalla kiinni saa tuoda kotiin. Tästä syystä meillä on aina alkukeväisin ollut tarjolla lemmikiksi pälvelle lämmittelemään tulleitä kyitä. Valitettavasti kaikki kyyt on täytynyt palauttaa takaisin "omaan kotiin"... Mummo kun ei hirveästi näistä veijareista pidä...

Tänään käytiin Hörön kanssa fillarilenkillä. Ajoin autolla Leluun ja sitten koiran kanssa  ensin lämmittelykierros kävellen ja eikun matkaan! Nyt Hörö on oppinut ettei tarvitse ampua liikkeelle kuin laukkaratsu. Huomattavasti mukavampaa liikkua pyörällä kun ei tarvitse keskittyä pystyssä pysymiseen... Muutama kilometri ajeltiin tasaista hölkkää. Oltiin molemmat tyytyväisiä! Lenkin jälkeen ensin juotiin vettä ja sitten tehtiin jäähdyttelykierros jalkaisin ja taas juotiin vettä.

Kun päästiin kotiin lähdinkin Hartsan kanssa reenimään tottista. Samalla katsastettiin auto. Auto meni läpi katsastuksesta ja Hartsa toimi tottiksessa. Palkaksi kävimme jäätelöllä!

Soon loma nyt!