Meillä on mennyt taas lujaa viikonloppuna. Lauantaina kävimme reenimässä tottista Simonkadulla heti aamutuimaan ysiltä. Roccoa en ottanut mukaan, koska aamu-uninen koira ei ole hyvässä reenivireessä vielä siihen kellonaikaan... Mutta ikiliikkuja Ester on!

Essun kanssa reenittiin hieman ens kuun kisoja varten. Pientä hiontaa vähän liikkeisiin.

Päivällä leikittiin Roccon kanssa esineruutua (tai siis lähinnä etsimistä). Roccon silmät pyörivät kuin hedelmäpelikoneessa kun jätin sen odottelemaan esineen piilottamista... Kolmevarttia hujahti pihalla ihan huomaamatta, eikä herra olisi vieläkään lopettanut hommia, pöljä kun on!

Viideltä mentiin sitten poikien kanssa kentälle reenimään. Rocco sai kevyen reenin; ensin hää sai juosta kuin mielenköyhä pitkin kenttää ja purkaa elämisen riemua ja sitten otettiin vasta "kuviokelluntaa". Tämä systeemi tuntuu toimivan hyvin...

Hartsa suoritti sitten taas aivan päinvastoin hommia; ensin topakasti käskyn alla ja vasta sitten riekkumista...Itsellä on oltava palikat kasassa, että muistaa miten kenenkin kanssa reenitään...

Rocco harrasti sunnuntaina umpihankijuoksua. Huvittavan näköistä kun koiralla ei askel muutu juoksee se sitten "sileällä" tai umpihangessa. Aivan yhtä rennon letkeää on liikkuminen. Tietysti pienet picardiili pömärit piti esittää ja näyttää miten vauhdilla mennään hangessa. Ja kovaahan tuo meni...

Ester pääsi taas lempihommaansa; Roccon poika Remu tuli kentälle ahdisteltavaksi. Essu juoksutti poikaa pitkin kenttää. Kumpikin näytti nauttivan suunnattomasti. Remu sai härnätä ja Ester sai komentaa...

Lopuksi Essua ja Hartsaa tultiin katsomaan, niinkuin vähän rotuesittelyssä. Tosin nämä kaksi ovat varmasti huonoimmat koirat ko. hommaan. Ester on aivan liian yltiösosiaalinen ollakseen poikea pyramiiti ja Harsa apinoi äitiään... Mutta saipahan nyt ainakin selvää minkä näköisiä (noin suurin piirtein) pyramiitit on. Kun siihenkään hommaan tämä Maanäären kauhukaksikko ei oikein kunnolla sovi; Ester muistuttaa hyvin etäisesti paimenta, Harsa hieman enemmän. Mutta kumpikaan ei ole varsinaisesti mikään rotunsa valioyksilö, vaikka muotopuolia molemmat ovatkin Nauru

Illalla huomasin, että Roccoa oikeasti ottaa päähän kun makoilen sen sängyssä. Se aloitti hirveän ärsyttämisen; petasi miun sängyn uusiks, vei kirjahyllystä kirjoja, tyhjensi yöpöydän jne, jne. Halusi selkeästi, että hätistelen herraa, jotta hää pääsee omaan sänkyynsä.

Kun nousin Roccon sängystä pois, herra ja hidalgo asettautui omistajan elkein omaan petiinsä ja kävi kiepille nukkumaan.... Mitä tästä opimme? Suutari pysyköön lestissään ja Mamma omassa sängyssään...