Tämä vkonloppu ei ole mennyt Pelastusarmeijalle vaan koirille.

Perjantai-iltana toimitin Madamen virkaa Norfolkkien häissä. Sulhanen oli nuori, komea ja innokas ja morsian kaunis ja "aulis".  Joten mikäs siinä parittajan ollessa. Häitä vietettiin yli puolen yön.

Lauantai aamuna kävin Roccon kanssa tarkistamassa metsän, onko sotapojat jo paennet paikalta. Ja tyhjältä näytti. Ei muuta kuin reipashenkinen lenkki hirveän hautovassa säässä.

Yhdeltätoista jatkettiin Folkkien häitä.. Ja saatiin ne juhlat juhlittua aika nopeasti. Kahdelta olin jos sitten menossa Hartsan ja Essun ja Riken kanssa jäljelle. Hartsalle tein puhtaan jäljen nosto reenin; janaa pitkälti. Ihan okay! Ester sitten taas jäljesti äärest tarmokkaasti Estermäiseen tyyliin. Se mikä tarkkuudessa puuttui korvattiin vauhdilla  Rike kokeili elämänsä ekaa kertaa immeisen jälkeä ja kas kummaa; poika jäljesti kuin tekijä! Esineet olivat selkeästi se paras juttu. Tätä "himoa" siis hyödynnämme jatkossakin...

Jäljeltä kotiin ja saunaan. Sitten ei muuta kuin Picardiili kainalossa sänkyyn.

Aamulla suunta kohti Kotkaa ja Kotkan Ruusu näyttelyä. Olin luvannut toimia laastaroijana aamupäivän ja sitten lupasin myös esittää yhden saksanpaimenkoiran från Sverige.

Laastarointia ei tarvittu ja huitelinkin pitkin poikin katsomassa koiria ja tuttuja. Ja sitten sain kutsun tulla tapaamaan tätä susikkoa neitiä, jota en ollut koskaan tavannut. Kyseessä oli aivan ihastuttava 10 kk vanha neiti. Ihan kakara ja tietysti saa sen ikäisenä vielä ollakin, mutta luonteeltaa aivan huikea. Kovasti Mammansa perään ja se hieman haittasi esiintymistä. Mutta saatiin kuitenkin EH (junnuluokassa ei muita jaettukaan), vaikka neiti pyörähteli välillä iloisesti ja hyppi kuin Rocco.... Lupasin esittää koiraa myös ens kesän Ruusussa, sen verran hauska peli se oli!

Naureskelin kehän jälkeen, että miussa on joku vika kun kaikki koirat hyppii ja loikkii kun mie niitä handlaan kehässä. Mutta eivätpähän näytä flegmaattisilta!

Ruususta kotiuduttuani nappasin Hartsan autoon ja lähdin Kultaalle jäljestämään Lansujen kanssa. Maasto oli loistavan inhottavan hankalaa. Vaikeusastetta riitti. Nautimme myös Sertimakkarat; nääs kun poppoon lansuista kaksi sai eilen Ruusussa sertin. Eivät siis pelkästään ole hyviä jälkikoiria, ovat vielä nättejäkin! Siis grillasimme jälkien vanhenemista odotellessamme makkaraa ja joimme kaffetta yms. Ainoa selkeä haittapuoli oli hyttyset; niitä sitten riitti ja riitti. Paukamia on nyt sitten siellä ja täällä....

Kun tulin kotiin nappasin Papan ja Roccon takapihalle. Ja reenimme hiemn rullan tuontia. Kylläpä sujui hienosti. Rivakasti hakemaan ja reippaasti rulla miulle kouraan ja sitten näytölle... Kyllä se siitä.

Nyt sitten ihmettelemään missä välissä tämä ns. viikkolepo suoritetaan?? Ei ehkä kuitenkaan tällä viikolla.....