sekä levotonta nukkumista....

Nimittäin pikkupicardiili on keksinyt, että yöllä on kylmä jos nukkuu Mammaa vahtien sängyn vieressä lattialla... Apu pulmaan on tietenkin se, että yön pimeinä tunteina Mamman kuorsatessa autuaan unta, kiskaisee täkin Mamman päältä lattialle ja petaa lampanvillatäkistä mukavan lämpöisen pesän. Mikäs sitä on vahdissa ollessa kun saa käpertyä lämpimän vällyn päälle kiepille...

Ollaan Roccon kanssa nyt muutamana yönä käyty tahtojen taistelua siitä kenelle täkki kuuluu. Aamuyön pimeinä tunteina olen herännyt siihen, että on hieman vilu. Ja täkki on ollut paremmassa käytössä lattialla Roccon alla... Hupaisinta on, että Roccolla on; yksi virallinen koiransänky, yksi säkkituoli jossa pehmikkeenä kenoturkis, kevythäkki jossa sisällä patja ja vällyjä. Ja kaikki nämä on samassa huoneessa. Mutta yöllä ne ei kelpaa, ei sitten mitenkään.....

Kun olen kiskonut täkin takaisin sänkyyn, Rocco nousee mielenosoituksellisesti ylös ja kömpii viereen. Siinä kohtaa herra ei sitten ollenkaan katso mihin rojahtaa nukkumaan vaan kaatuu kuin Suomen honka niille jalansijoilleen. Useimmiten suoraan jalkojeni päälle.

Rentona retkottavasssa koirassa ei ole yhtään luuta ja painoa noin tonnin verran. Tai ainakin se siltä tuntuu! Suorastaan voi tuntea suonikohjujen syntyvän säärissä kun karvasäkki painaa kaikki suonet jaloissa tukkoon.

No, nyt voi tietysti kysyä, että mitä ihmettä koira tekee sängyssä? Nukkuu tietenkin ;)

Todennäköisesti jatkamme omaa yöllistä kamppailuamme kevääseen saakka....