perjantaina olin aamulla Baskereiden ja koirien kanssa puolukassa. Ämpärit tulivat täyteen hyvinkin pikaisesti. Koko reissu kesti vähän yli tunnin; siis kotipihalta metsään ja takaisin.

Veteraani Ester kunnostautui metsässä; juoksi kuin mielenköyhä ympäri ja edestakaisin avokalliolla. Taas ei olleet kaikki lepakot tapulissa....  Mutta saihan Essu liikuntaa!

Puolukka metsän jälkeen lähdin Roccon kanssa vielä juoksemaan metsään. Siinä vierähti pari tuntia. ja eikun kotiin, murua rinnan alle ja takaisin metsään. Nyt mukana Hartsa.

Kävin tallomassa jälkiä vanhettumaan Akulle ja Harmille. Siinä odotellessa käytiin taas puolukassa. Keräilin aikani kuluksi noin 15 l kisää puolukoita. Kun jäljet olivat kolmetuntisia osapuilleen, alettiin jäljen ajo. Tein Akulle yllärin ja mneinkin maalimieheksi ison kiven taa. Kyllä oli herra mykkyrällä kun löytyi ihminen. Voi sitä pyllyn pyöritystä ja nuolemista....

Hartsan jäljelle oli melkein sadan metrin jana. Sai poika edetä kunnolla ennenkuin törmäsi jälkeen... Mutta hyvinhän tuo jälki löytyi ja esineet kans. On se mukava huomnata, että koira jaksaa edetä pelkkää janaa. Olise sitten pitkä tai pätkä. Joku asia edes opettettu kunnolla....

Tässä kohtaa iskeekin musta aukko; ei harmainta aavistusta mitä tehtiin illalla jäljen jälkeen...   Ha-haa! Muisti palaa pätkittäin; oltiin Willen kanssa ongella! Uitettiin kumimatoja (jigejä) ja vain yksi ainoa nykäisy, vaikka oltiin ihan pro meiningillä liikkeellä: oli lepotuolit ja tölkit alkoholitonta olutta! Ilta kahdeksan hivakoissa sitten kotiuduin ja siihen tuo ilta sitten menikin.

Lauantia aamuna oli käyttäytmiskoe, jossa olin koetoimitsijana. Kymmenestä koirakosta kahdeksan meni läpi! Ei paha prosentti! Ester oli mukan virkaatekevänä häiriökoirana; luonnerooli! Essu oli niinkuin kaikki immeiset olisivat olleet juuri häntä varten ja häntä ihastelemassa..... Mutta hienosti Essu hommansa hoiti....

Sitten kotiin ja saunaan. Saunan jälkeen urapaikkausta ja juhlimaan Padin kesän titteleitä (niitä onkin monta). Siinä sitä syötiin ja juotiin. Oli jos jonkin näköistä purtavaa ja juotavaa. Ja tietysti koiraimmeisiä talo täys! Vein Tarjalle ristipistotyön; nyt kun Padilla on jo kaikennäköisiä tittteleitä ja Nomi on vielä pieni poika niin Tarjalla on varmasti aikaa alkaa harrastamaan ristipistojuttuja.....  Saas nähdä pysyykö neula yhtä hyvin hanskassa kuin koira............

Tänään velttoiltiin kotona kymmeneen asti. Sitten lähdin liikkeelle Roccon kanssa. Kävimme vähän sienessä ja törmäsimme Ossiin ja Lelluun. Siinä sitten meni aikaa jutustellessa varsinkin kun sääkin oli kuin morsian. Ja taas kotiin ja syömään (syöminen näyttelee suurta roolia meikäläisen elämässä).

Neljältä meillä oli treffit Pirkon kanssa ja vähän reenimme Lauria. Hyvinhän tuo näyttää tottelevan.... Kun poika on ollut myös hieman kuriton. Aiheuttanut jonkin sortin konfliktin kentällä joku tovi sitten... Onneksi säästyttiin pahemmilta ruhjeilta. Vastapuolen hermoihin kait oli eniten ottanut kun oli jäänyt ahdistuksia paikallaoloon ... (en kysynyt korjasivatko tilannetta vai ei; tuli mieleen se Rhodesiankoiran Esterin pöllytys kisoissa paikallamakuussa. Essuhan asennettiin ruotuun mitä pikimmiten ja ei jäänyt minkäänlaisia pelkotiloja paikallemakuuseen.  Tosin enpä ole kysynyt, että pelkääkkö vai et, haluakko vai et, vaan kun käsky annetaan niin sieltä ei poistuta ennenkuin on lupa myönnetty. Okay, tämä tilanne on voinut olla erilainen ja toki koirat ja ohjaajat ovat erilaisia....) No, joka tapauksessa toivon, ettei mitään pitkäaikaista ongelmaa syntynyt Laurin vastapelurille. Eipä jäänyt Harmillekaan paskaa makua tokokisoista, vaikka sielläkin oli se ylimääräinen rähäkkä kentän reunalla. Tietty, edelleen toivotan turistikoirat tokokisoissa kehän reunalta hornan tuuttiin, etenkin alaluokissa. Senhän sanoo järkikin!

Sitten lähdettiin Hartsan kanssa pöpelikköön. Muutama tovi käppäiltiin ja keräsin ämpärillisen haapasieniä Mummolle. Saapi sitten taas sienisalaattia joskus tai paistettuja sieniä....

Jotenkin vaan tuntuu, ettei Baskerit enää kauheasti ilahdu kun tuon "saalista" kotiin.... Jotenkin omituista, enkä ihan ymmärrä logiikkaa; ennen kun en suostunut mihinkään marjastusreissuille tai sienimetsään niin siitä oltiin kiukkuisia. Nyt kun omaehtoisesti keräilen sitä sun tätä niin sekään ei ole hyvä???!!! Joka kerran jälkeen kuuluu lause; ei enää yhtään marjaa/sientä kotiin!!!! Siis missä vika?

Tässä se menee viikko ihmetellessä asiaa....